Näin syksystä lauloi Kollaa Kestää koveroidessaan Magazinen timanttisen rallin ”Shot by Both Sides”. Kesä on jo melkein vierähtänyt enkä sen aikana ole jaksanut päivittää blogia aktiivisesti. Mutta nyt on jo vähitellen aika kääntää katse kohti syksyä.
Syksyssäni ei ole paljon etsimistä, sillä sen vietän pääasiallisesti Edinburghissa Skotlannissa. Olen jouluun asti vierailevana tutkijana Edinburghin yliopiston uskontotieteen oppiaineessa (sijaitsee kuvassa etualalla olevassa New Collegessa).
Edinburgh on pinnallisesti tuttu kaupunki. Olen vieraillut siellä viitisen kertaa, mutta ne ovat menneet pääasiallisesti akateemisissa tapahtumissa. Nyt ehtii tutustumaan kaupunkiin laajemmin.
Akateemisessa mielessä vierailu Edinburghiin edistää ainakin verkostoitumista. Ja koska saarivaltakunta ei ole maantieteellisesti massiivinen, ei Edinburghista ole kovin vaikeaa matkustella muualle. Toivon myös oppivani lisää yliopiston kuvioista, opiskelijoista ja erityisesti jatko-opiskelijoiden tutkimusaiheista. Pääasiallinen tehtävä on kuitenkin oman tutkimuksen edistäminen.
Syksyssä on muutakin odottamisen arvoista. Vihdoinkin saamme ensimmäiset julkaisut ulos Leedsin projektista. Lokakuussa pitäisi ilmestyä Jolyon Mitchellin ja Owen Gowerin toimittama Religion and the News (Ashgate), jossa on artikkelimme ”Religion in the British Media Today”. Lisäksi teoksessa on minun ja Jolyon Mitchellin kokoama kommentoitu bibliografia, ”Religion and the News: Annotated Bibliography”. Silti teoksen ei voi sanoa olevan läpikotaisin akateeminen. Se nimittäin sisältää tekstejä uskonnosta kirjoittavilta toimittajilta, ajatushautomojen aktiiveilta ja uskonnollisten ryhmien edustajilta. Sellaisena se tarjoaa myös ”aineistoa”, tietoa siitä, miten keskeistoimijat itse hahmottavat uskonnon ja median suhteita.
Toinen yhteisartikkeli, ”Christianity, Secularism and Religious Diversity in the British Media”, ilmestyy kustantajan alustavan tiedon mukaan joulukuussa. Se on osa teosta Social Media, Religion and Spirituality (De Gruyter), jonka ovat toimittaneet David Herbert, Anita Greenhill ja Marie Gillespie. Yhteisartikkelien samankaltaisista otsikoista huolimatta sisällöt poikkeavat toisistaan huomattavan paljon.
Näillä näkymin kolmas yhteisartikkeli, ”Researching Religion in British Newspapers and Television”, ilmestyy keväällä 2013 Linda Woodheadin toimittamassa teoksessa Innovative Methods in the Study of Religion: Research in Practice (Oxford University Press) – jos kaikki menee suunnitelmien mukaisesti. Artikkelin metodisen innovatiivisuuden arvioinnin jätän muille, mutta tuossa tekstissä käydään läpi joitakin Leedsin projektiin liittyviä konkreettisia menetelmällisiä ongelmia ja ratkaisuja.
Projektista on tulossa myös kirja, mutta siinä on vielä hiomista, joten julkaisuajankohta lienee vuoden 2013 lopussa Ashgaten kustantamana. Syksyn puuhiin kuitenkin kuuluu kirjan lukujen viimeistelyä.
Tänä vuonna on ilmestynyt jo kaksi ateismia käsittelevää tutkimusartikkeliani, mutta kolmas on tulossa Mathew Guestin & Elisabeth Arweckin toimittamassa teoksessa Religion and Knowledge: Sociological Perspectives (Ashgate). Kirjoitukseni ”The New Atheism as Identity Politics” pitäisi ilmestyä marraskuussa. Neljäskin ateismia käsittelevä teksti on jo kirjoitettu, mutta sen julkaisuajankohta ei ole tiedossa.
Näissä julkaisuissa näkyvät hyvin kaksi viime vuosina työstämääni tutkimusaihetta: uskonto mediassa ja ateismi. Kolmas aihe on ollut uskonnon kategorian tutkiminen yhteiskunnallisissa ja julkisissa konteksteissa. Siitäkin aiheesta on tulossa kaksi tai kolme tekstiä, mutta ei vielä syksyn aikana.
Vielä ennen Edinburghiin lähtöä on kaksi kiinnostavaa tapahtumaa. Ensiksi Turussa järjestetään Aboagora, jonka teemana on The Power of the Sacred and the Secular. Myöhemmin elokuussa on Euroopan uskontotieteen järjestön vuosittainen konferenssi Tukholmassa. Saatan kirjoittaa niistä jotain tänne, mikäli koen, että on jotain jaettavaa.
Syksyn aikana keskityn alussa mainitun verkostoitumisen lisäksi koodaamaan suomalaista sanomalehtiaineistoa, erityisesti uskontoaiheisia mielipidekirjoituksia. Täytyy vain toivoa, että kosteasta Edinburghista löytyy lämmin nurkkaus, jossa näpit eivät palellu sisätiloissa.
2 kommenttia:
Mikä sinua sanomalehtiaineistossa kiinnostaa? Suurimpien medioiden palstoilla käytävä uskontokeskustelu (joissa julkaistavien mielipidekirjoitusten valinta on osa toimitusten linjanvetoja, koska tarjontaa on moninkertaisesti palstatilaan nähden), vai kenties joidenkin pienempien lehtien sivuilla oleva kirjoittelu, joilla ei ole niin paljoa näkyvyyttä, mutta joita myöskään harvemmin tutkitaan?
Lyhyesti ilmaistuna minua kiinnostaa normatiivinen uskontodiskurssi.
Sen tarkastelussa keskityn tämänhetkisessä hankkeessani mediaan, erityisesti printtimediaan ja edelleen täsmennettynä pää- ja mielipidekirjoituksiin, jotka ovat selvemmin argumentatiivista ja normatiivista aineistoa kuin esimerkiksi uutisjutut.
Pääkirjoituksista saa käsityksen lehden omista linjauksista. Mielipidekirjoituksista saa valikoiman lukijoiden kantoja.
Se, että toimituksessa valikoidaan, ei tee mielipidekirjoituksista epäkiinnostavia. Yleensä valikointi myös tapahtuu tuomalla vastakkaiset tai erilaiset kannat esiin. Silloin on kiinnostavaa katsoa, mitkä ovat kirjoitusten jaettuja premissejä, millaisille olettamuksille uskonnon ja maallisen erotteluista kirjoitukset rakentuvat.
Jos olisin kiinnostunut ihmisten mielipiteistä sinänsä, haastattelisin ihmisiä. Mielipidekirjoitukset ovat osa julkista keskustelua. Niissä pyritään argumentoimaan jonkin kannan puolesta, joten uskontoaiheiset tekstit sisältävät tavallisesti selkeitä normatiivisia kannanottoja uskonnon yhteiskunnallisesta roolista ja paikasta.
Mielipidekirjoittelua tutkitaan erittäin vähän, ja uskontoaiheisiin liittyviä kirjoituksia vielä vähemmän. Mielipidekirjoitukset ovat kuitenkin vain yksi, joskin itselleni melko merkittävä aineisto.
Keskityn tämänhetkisessä hankkeessa suurimpiin lehtiin, koska niillä on enemmän painoarvoa julkisen keskustelun kannalta, mutta valikoin pienempiä lehtiä ja nettikeskusteluja pariin tapaustutkimukseen.
Lähetä kommentti