Mitä yliopistolaiset tekevät kesällä?

Alexander Stubb kommentoi, että aikoinaan professorilla oli kolme syytä olla professori – kesäkuu, heinäkuu ja elokuu. Lausahduksessa ”aikoinaan” tarkoitti ”tähän päivään asti”. Jos unohdetaan hetkeksi lausahdukseen sisältyvä halventava oletus, että professorit eivät tekisi työtään sen itsensä vuoksi vaan oletetun kolmen kuukauden kesäloman vuoksi, niin selvennetään vähän, mitä ihan tavallinen yliopistonlehtori tekee kesällä.

Kesäkuussa lähdin viikoksi Espanjaan. Tätä voi kutsua lomamatkaksi, mutta siellä ollessa hoitelin työasioita. Vastailin verrattain kiireellisiin sähköposteihin, jotka liittyivät heti juhannuksen jälkeen järjestettävään konferenssiin.

Sen jälkeen kävin läpi yhden gradukäsikirjoituksen ja kommentoin sen. Samalla olen organisoinut kirjakustantajien kanssa heidän aikataulujansa konferenssiin liittyen. Olen osallistunut tulevaa konferenssia koskevaan kokoukseen ja tulevaa tutkintouudistusta järjestelevään kokoukseen. Olen kirjoittanut kollegoiden kanssa ehdotuksen yhden tieteellisen aikakauslehden teemanumeroksi. Lisäksi olen vihdoin päässyt kirjoittamaan tutkimusta, johon ei opetusviikkoina ole juurikaan aikaa, lukemaan tutkimuksen etenemiseen tarvittavia tekstejä ja editoimaan omia tekstejäni. Ja vielä, olen valmistellut yhden konferenssiesitelmän.

Olen ehtinyt myös katsomaan jalkapallon EM-kisoja.

Juhannuksen jälkeen alkaa Helsingissä Euroopan uskontotieteen järjestön konferenssi. Sinne osallistuu noin 500 ihmistä. Aktiivinen järjestelytoimikunta koostuu erityisesti Helsingin mutta myös muiden yliopistojen uskontotieteen henkilökunnasta ja muista tutkijoista. Heille kesäkuu ei ole lomakuukausi. Kaukana siitä. Kirjoitan tätä matkalla Helsinkiin, jossa järjestelemme asioita valmiiksi ensi viikkoa varten. Ensi viikolla vietän konferenssiasioissa maanantaista lauantaihin, aamusta iltaan. Se on työtä, vaikka se tulee olemaan myös kivaa, kun näkee kollegoja eri puolilta maailmaa.

Konferenssin jälkeen on lomankaltaista aikaa. Tarkoitukseni on mennä viikoksi mökille. Sinne otan mukaan yhden työn. Olen lupautunut toimimaan yhden väitöskirjan esitarkastajana. Lausunto pitäisi saada tehtyä elokuun aikana. Koska en välttämättä ehdi paneutumaan siihen elokuussa, teen työn lomalla. Tästä huolimatta aion myös rentoutua mökillä.

Heinäkuussa on ainakin kaksi muuta työtä. Ensinnäkin pyrin viemään tutkimustani eteenpäin. En aio tappaa itseäni työllä, mutta haluan, että tutkimus etenisi jonkin verran heinäkuussa, sillä en voi olettaa sen etenevän merkittävästi tulevan syksyn aikana. Toiseksi on valmisteltava yksi konferenssiesitelmä. Lähden nimittäin konferenssimatkalle Souliin heinäkuun lopussa. Konferenssi ja sinne tehtävän esitelmän valmistelu on työtä, vaikka Etelä-Koreassa aion katsoa ympärilleni hetkisen myös lomalaisen näkökulmasta.

Siinä se loma varsinaisesti oli. Elokuussa on jo kiire valmistella syksyn opetusta. Osin hallituksen leikkausten ja osin yliopistokohtaisten päätösten vuoksi opetusvelvollisuuteni kasvaa roimasti. Viime vuoteen verrattuna – jolloin opetusmäärä vastasi muiden yliopistojen kollegoiden tuntimääriä – tulee niin paljon kasvua, että valmisteltavana on neljä uutta kurssia ja tuplatunnit kahteen aikaisemmin pitämääni kurssiin. Näitä ei ole mahdollista viedä läpi lyhyellä valmistelulla. Elokuussa aion tehdä kurssit suunnilleen valmiiksi, mutta se on mahdollista vain siksi, että olen oikeasti aloittanut suunnittelun jo helmikuussa.

Ai niin, melkein jo unohdin, että olen tiedekunnan edustajana yhden väitöskirjan arviointilautakunnassa elokuussa. Sitä varten on luettava väitöskirja, osallistuttava väitöstilaisuuteen ja arvioitava vastaväittäjän kanssa työn laatu. Tämä kaikki tapahtuu elokuussa.

Lupauduin eilen kommentoimaan yhden oppikirjan käsikirjoitusta. Elokuussa.

Kuvittelen myös tekeväni tutkimusta elokuussa.

Elokuun jälkipuoliskolla alkavat kokoukset, elo-syyskuun taitteessa on jo uusien opiskelijoiden vastaanottamista ja syyskuun toisella viikolla alkaa opetus. Sitä seuraava loma on jouluna.

Varmasti yliopistoon mahtuu monenlaisia kesäkuukausia. En kuitenkaan usko, että oma kesäni – melko paljon töitä ja välillä kevyttä lomailua – on erityisen poikkeuksellinen. Siksi ei ole ihme, että moni piti Stubbin kommenttia loukkaavana ja tietämättömänä.