Suomalaisen uskonnottomuuden ja uskonnollisuuden profilointi on selkeä. Uskonto ei ole todennäköisimmin tärkeä pääkaupunkiseudulla asuvalle 20–39 -vuotiaalle miehelle, jolla on keskitasoinen tai hyvä koulutus ja joka äänestää Vihreitä tai Vasemmistoliittoa. Uskonto on todennäköisimmin tärkeä Pohjois- tai Länsi-Suomen maaseudulla asuvalle eläkeläisnaiselle, jolla on alhainen koulutus ja joka äänestää Keskustapuoluetta. Mutta harvemmin tulee vastaan ateisteiksi (kyselytutkimuksissa) identifioituvien profilointia. Niinpä tein sen itse. Tiivistän suomalaisen perusateistin profiilin kymmeneen kohtaan:
1. Sukupuoli: Mies. Ateisti on todennäköisemmin mies kuin nainen.
2. Syntymäaika: 1980-luvun alku. Ateisteja on eniten 1980-luvun alussa syntyneissä nuorissa aikuisissa, vähiten ennen 1960-lukua syntyneissä.
3. Asuinpaikka: Kaupunki. Ateisti asuu todennäköisesti yli 100 000 asukkaan kaupungissa tai Etelä-Suomessa, mutta ei tavallisesti pohjoisessa eikä maaseudulla.
4. Siviilisääty: Naimaton. Ateisti on todennäköisemmin naimaton kuin avioliitossa, mutta arvostaa avioliittoinstituutiota, joskaan ei yhtä paljon kuin uskonnolliset ja ei-uskonnolliset (siis ei-uskonnolliseksi vaan ei ateistiksi identifioituvat) ihmiset.
5. Koulutus: Ylioppilas, toisen asteen ammatillinen tutkinto tai yliopistotutkinto. Tulokset eivät anna selkeää suuntaa.
6. Poliittinen kanta: Vasemmistoliitto. Vihreät ja SDP lähes yhtä yleisiä, mutta ei Keskusta eivätkä Kristillisdemokraatit. Yhtenä vuonna Kokoomus sai paljon kannatusta, mutta samana vuonna Kokoomus oli myös puolue, jota ateisti ei äänestäisi koskaan (toisena Kristillisdemokraatit). Yhtä kaikki, poliittisella janalla ateistit ovat keskustasta vasemmalla.
7. Tulotaso: Vaihteleva. Ateisteja löytyy kaikista tuloluokista, mutta hieman todennäköisemmin keski- tai hyvätuloisista kuin matalatuloisista. Ateistit eivät kuitenkaan ole uskonnollisia parempituloisia.
8. Luokkaidentiteetti: Alempi keskiluokka tai työväenluokka.
9. Arvot: Liberaali. Ateisti hyväksyy samaa sukupuolta olevien liitot ja esiaviolliset sukupuolisuhteet todennäköisemmin kuin hyvin uskonnolliset. Ateisti hyväksyy abortin, eutanasian ja homoseksuaalisuuden uskonnollisia ihmisiä todennäköisemmin, vaikka ateisteissa on myös jyrkkiä homouden vastustajia. Ateisti katsoo suomalaisten enemmistön tavoin etnisen monimuotoisuuden rikastuttavan elämää. Ateisti luottaa enemmän tieteeseen ja teknologiaan kuin uskonnolliset ihmiset.
10. Uskonto: Ei uskontoa. Silti ateisti saattaa uskoa jonkinlaiseen Jumalaan, henkeen tai elämänvoimaan, mutta ei tavallisesti kristinuskon opettamaan monoteismiin. Ateisti saattaa kuulua evankelis-luterilaiseen kirkkoon, mutta pitää eroamista mahdollisena tai todennäköisenä. Todennäköisimmin ei ole saanut uskonnollista kasvatusta, mutta se ei ole harvinaista.
Sukupuolta, ikää, siviilisäätyä ja arvoja koskeva profilointi on erittäin samankaltainen Iso-Britannian ”uskonnottomien” ja Yhdysvaltojen ”ateistien” kanssa. Sama pätee myös koulutukseen: uskonnottomien ja ateistien profilointi koulutuksen mukaan on vaikeaa Suomessa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Siis vaikeaa siinä mielessä, ettei tilastoista synny selkeää profiilia. Iso-Britannian tilanteesta kertoi David Voas ja Yhdysvalloista Ryan Cragun viime joulukuussa pidetyssä konferenssissa Oxfordissa.
2 kommenttia:
Onpas mielenkiintoista, olisi kiinnostavaa tietää enemmänkin!
Onkohan ei-uskonnollisiksi (mutta ei ateisteiksi) identifioutuvien profiili samankaltainen, mutta henkilö todennäköisemmin nainen?
ps. Pertin nimeksi sopisi ehkä mieluummin Petri, ei 80-luvulla lapsia Perteiksi ristitty. :)
En ole tehnyt yhtä yksityiskohtaista profiilia ”ei-uskonnollisista”. Sukupuoli on erittäin merkittävä tekijä, esimerkiksi julkisessa keskustelussa vain hyvin harvat naiset puhuvat ateismin puolesta, mutta veikkaisin profiilissa olevan enemmän hajontaa.
Useimmissa kyselyissä ei ole ”ei-uskonnollista” vaihtoehtoa, mikä on minusta ongelmallista ylipäätään, mutta se myös tarkoittaisi profiloinnin perustumista noin yhteen kyselyyn.
Lisäksi ”ei-uskonnollisia” on melkein 40 % suomalaisista, joten profiloitavien suhteellinen ja absoluuttinen määrä olisi hyvin eri kuin ateistien, joita on noin 3 prosenttia (tai vähän enemmän, jos ”ei-uskonnollinen” puuttuu vaihtoehdoista).
Syntymäaika ei ole kovin selkeä tekijä profiloinnissa, mutta sen verran ateisteja oli enemmän ”nuorissa”, siis 80-luvulla syntyneissä, että laitoin sen tuohon mukaan.
Käsittelen näitä tarkemmin joskus tulevaisuudessa ilmestyvässä kirjassa.
Lähetä kommentti