sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Jalkapallohullu kansa


Sanotaan, että englantilaiset ovat jalkapallohullua kansaa. Eivätkä ole. Keskimääräinen futisfani on mielikuvitukseton laumasielu, jota eivät pelin hienoudet pahemmin kiinnosta. Häntä kiinnostaa metelöinti samanmielisten kanssa.

Jalkapallon MM-kisat lähtivät käyntiin television äärellä, mutta kun tuli Englannin vuoro pelata, lähdin katsomaan, miten täällä eläydytään. Suuntasin Leedsin Millennium Squarelle, jonka suurelta kankaalta näytetään kaikki Englannin pelit.

Tunti ennen ottelua tapahtumaa varten rajatulle aukiolle mahtui vielä hyvin, vaikka jonot olutpisteille alkoivat käydä sietämättömiksi. 8000 ihmisen katto tuli suunnilleen vastaan, joskin ihmismäärän arvioinnissa on pientä epävarmuutta.

Ennen peliä leikittiin karaokea. Tunnetut Englannin kannatuslaulut pauhasivat ämyreistä ja sanat oli luettavissa isolta taululta. Sitten lämmiteltiin aikaisempien MM-kisojen top ten -maaleilla. Yleisö mölisi aina kun Diego harhautteli englantilaisia tai teki kuuluisan käsimaalinsa. Tapahtuman juontaja lämmitteli yleisöä kysymyksillä ja tarpeettomalla jorinalla.

Tunnelmaa lämmitti juontajan haastattelevaksi otettu yhdysvaltalainen mies, jolla oli pieni tähtilippu kädessään. Yleisö yhtyi huutamaan hänelle ”You Fat Bastard!”

Peli alkoi ja Englannin Gerrard teki alkuminuuteilla taidokkaan maalin Heskeyn komeasta syötöstä. Siitä alkoi kaljasade ja pullosade. Aikaisemmista uutisista poiketen englantilaiset eivät olekaan janoisia. He nauttivat enemmän oluen läikyttämisestä. Mahdollisen ensiaputarjonnan vähäisyyden kannalta oli hyväksi, että alueella olleet pullot olivat muovisia.

Peli jatkui ja Yhdysvaltojen maalivahti Tim Howard jäi hetkeksi makaamaan kentälle törmättyään Heskeyn kenkään. Yleisö aloitti pullosodan. Sitä on kiva seisoskella tuhansien ihmisten seassa ja väistellä edestä ja takaa lentäviä pulloja. Osa tyhjiä, osa puolillaan olutta. Tyhjät eivät satu, puolikkaat sattuvat ja kostuttavat. Onneksi olut, toisin kuin siideri, viini, väkevät ja likööri, ei tee vaatteista tahmaisia.

Peli jatkui taas, mutta enää kukaan ei seurannut, mitä taululla tapahtui. No, USAn tasoitusmaalin aikaan joku huokaisi, mutta se ei keskeyttänyt pullosotaa. Joku harmitteli ääneen kaljasadetta, mutta kosti anonyymille heittäjälle heittämällä jotain toista tuntematonta.

Pullosodan ja kaljasateen keskeytti hetkeksi kahden ihmisen nyrkkipaini, joka näytti yltyvän joukkotappeluksi. Se saatiin rauhoitettua, ja niin päästäisiin takaisin pelin… eikun pullosodan pariin. 

Kello näytti 90 minuuttia ja lisäajan pelatuksi. Taululla seisoivat edelleen lukemat 1-1. Peli oli ilmeisesti melko vauhdikas. Seuraavaan Englannin peliin yritän etsiytyä jalkapallohullujen seuraan, sillä he ehkä ovat kiinnostuneita myös siitä, mitä tapahtuu kentällä.

Kaikkien merkittävimpien lehtien etusivulla mainittiin Englannin maalivahti Robert Greenin virhe. Hauskimmat otsikot olivat lehdissä People – ”Can’t we just… Get a Grip” – ja News of the World: “Hand of Clod”. Jälkimmäinen voitaisiin suomentaa multasormeksi, mutta silloin menetettäisiin viittaus Maradonan Jumalan käteen, jolla Englanti aikanaan kaadettiin. Täytyy sanoa, että nokkelat otsikot ovatkin News of the Worldin parasta sisältöä.

Ei kommentteja: