Helsingin Sanomat uutisoi verkkosivullaan juhannuksen aikaan, että ”Ateismin suosio kasvaa Yhdysvalloissa”. Ateisteja on kuulemma 15 prosenttia väestöstä. Lähteenä on käytetty Connecticutin Trinity Collegen tutkimusta American Religious Identification Survey 2008. Siitä voi lukea enemmän seuraavasta osoitteesta: http://www.americanreligionsurvey-aris.org/Kesän uutisköyhyydestä kertoo se, että tulokset ovat olleet tiedossa jo useita kuukausia. Toimittajan lomameiningistäkö kertoo sitten uutisen epätarkkuus? Otsikko pitää paikkansa, mutta prosentit eivät. Nimensä mukaisesti tutkimus keskittyi uskonnolliseen identifioitumiseen. Tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa noin 15 prosenttia vastaa kysyttäessä uskontoa ”ei uskontoa”. Ateisteja, niitä jotka identifioivat itsensä ateisteiksi, heistä on vain 1.6 miljoonaa, mikä tekee noin 0.7–0.8 prosenttia väestöstä, riippuen siitä, oletetaanko väkiluvuksi 207 vai 228 miljoonaa.
Jos tarkastellaan uskomuksia eikä identifioitumista, niin ateistien ja agnostikkojen yhteenlaskettu prosentuaalinen osuus on kyseisen tutkimuksen mukaan 12.
Uutisen väite, jonka mukaan ”Ateistien ja muiden ei-uskovaisten amerikkalaisten määrä on lähes kaksinkertaistunut vuoden 1990 jälkeen”, puolestaan toistaa kohdallisesti sen, mitä tutkimuksessa sanotaan.
Julkinen keskustelu ateismista on usein epätarkkaa, ainakin kolmesta syystä. Ensinnäkin, vain harvoin täsmennetään, mikä on ateismin mittari: uskomukset, jäsenyys, asenteet, osallistumisaktiivisuus vai identifioituminen. Toiseksi, aina ei erotella ateisteja agnostikoista ja uskonnottomista. Tämä on tärkeää erityisesti silloin kun tarkastellaan identifioitumista. Kolmanneksi, väitteiden esittäjillä on usein omat toiveensa ateismin voimistumisesta tai heikentymisestä. Hesarin uutisessa toteutuu varmasti kaksi ensimmäistä. Kolmannesta en tiedä: voi olla, että tulkintaan vaikutti halu saa aikaan ”uutinen”, joka kertoo tarinan uskonnollisuuden merkittävästä heikentymisestä Yhdysvalloissa. Liioitteluksi meni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti