Yle
Puheen melko tuoreessa ohjelmasarjassa Radio Stadion käsitellään urheilua.
Kolmannen ohjelman teemana oli urheilupyhätöt. Kävin ohjelman vieraana ja
etukäteen oli selvää, että aihepiiriä tullaan käsittelemään laajasti urheilun,
pyhän ja uskonnon akselilla, vaikka suorituspaikat olivat nostettu otsikkoon.
Tunnin mittainen ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenasta (linkki löytyy tämän
tekstin lopusta).
En
aio tässä referoida keskustelun sisältöä, vaan toivon ihmisten kuuntelevan
ohjelman. Itse keskustelusta jäi hyvä fiilis, parista syystä. Kun toisena
studiovieraana oli vuoden urheilutoimittajaksi valittu Jari Kupila, oli
kiinnostavaa kuunnella, mitä hänellä oli sanottavaa. Ei tullut sellainen olo,
että tarvitsisi pitää ohjia omissa käsissä tai väittää vastaan tai korjata
toisen sanomisia. Näiden sijaan oli rento, aihetta muutamista näkökulmista
pyörittelevä juttutunti.
Lisäksi
urheilu on itsessään aihe, joka ansaitsee pohdintaa myös suhteessa uskontoon.
Kun en aio siirtää tutkimustyön painotusta urheiluun, niin näin tulee ainakin
jonkin verran käsiteltyä asiaa.
Olen
toki käsitellyt asiaa aikaisemmin ja julkaissut kaksi pidempää artikkeli
urheiluun liittyen tai urheilua sivuten.
”Fanius
ja uskonto” ilmestyi teoksessa Fanikirja.
Tutkimuksia nykykulttuurin fani-ilmiöistä 10 vuotta sitten ja ”Jumalan
käsi: Miksi uskonnosta puhutaan ja vaietaan jalkapallon yhteydessä?”
julkaistiin vuonna 2014 teoksessa Sokrateen
syöksypusku. Jalkapallon filosofiaa. Molemmat on julkaistu uusina versioina
teoksessani Pehmeitä kumouksia. Uskonto,
media, nykyaika (2015).
Se,
että urheilu ansaitsee monipuolista pohdintaa tulosjournalismin rinnalle, on
yksi asia. Sen lisäksi urheilu – erityisesti jalkapallo – on uskontotieteen
käsitteellisten sormiharjoitusten perusaihe, kun pohditaan uskonnon kategoriaa
ja sen rajoja: Voiko urheilu olla uskonto? Onko urheilu pyhää? Millä
kriteereillä? Voivatko uskonnon ja pyhän kategoriat olla mielekkäitä, jos ne
kattavat urheilunkin?
Radio-ohjelma
ei sentään (onneksi) keskittynyt uskontotieteellisiin sormiharjoituksiin, vaan
melko monipuoliseen urheilun maailman funtsailuun uskonnon ja pyhän käsitteet
työkaluinaan. Mielestäni lopputulos on aika mukavaa populaaria pohdintaa, jossa
tavoitteena ei ollut väittää urheilun olevan uskontoa tai pyhää (tai kiistää sitä),
vaan selvittää, saadaanko urheiluun luotua kiinnostavia näkökulmia, jos siitä
keskustellaan näiden valittujen käsitteiden kautta.
Linkki
ohjelmaan: https://areena.yle.fi/1-4377877
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti