Opiskelijan
mielikuva yliopiston henkilökunnasta saattaa olla tämä: opetus loppui ja loma
alkoi. Tähän käytännössä jokaisen vastaus on ”Ei tod.” Mitä yliopistolaiset
siis tekevät, kun opetus päättyy?
Opetukseni
painottui päättyvänä lukuvuonna syksyyn. Keväällekin sitä oli riittämiin.
Graduseminaari jatkui syksystä, proseminaari jatkui ja tutkijaseminaari jatkui.
Niiden lisäksi oli kaikenlaisia vierailuja muiden pitämille kursseille.
Viimeinen varsinainen luento oli 25.4, samana päivänä kun Suomen Akatemialla
oli deadline eräälle hakuprosessille, joten toukokuusta tulisi leppoisa, eikö
niin?
Toukokuun
alussa vielä kommentoin muutamia kanditöitä, koska opiskelijat jättivät ne kuun
ensimmäisen viikon päätteeksi. Maisteriopiskelijoista yksi lähetti gradukäsikirjoituksensa ja
kirjoitti haluavansa kommentteja. Gradun palautukseen oli aikaa viikko. Samalla
viikolla pohdittiin kansainvälisten maisteriohjelmien markkinointia työpajassa.
Sitten oli toukokuun kalenterissa opetuskokousta, uskontotieteellisen seuran
kokousta, kahden maisteriohjelman kokoukset ja kotimaisen konferenssin
suunnittelua.
Sitten
toimittiin kustoksena (eli puheenjohtajana) väitöstilaisuudessa. Vähän piti
varmistella etukäteen, että vastaväittäjällä ja väittelijällä on hyvät oltavat.
Samalla toki tuli lukea väitöskirja läpi. Toinen väitöskirjan käsikirjoitus oli
juuri saatu luettua ja kommentoitua, jotta se lähtisi esitarkastukseen. Kolmas
koko käsikirjoitus tuli sitten heti perään, ja taas erittäin tiukalla
aikataululla. Ja sitten vielä piti ehtiä kommentoimaan kahta lukua yhden
väitöskirjaohjattavan käsikirjoituksesta.
Toukokuun
alussa oli myös jatko-opiskelijoiden haku. Sitä varten tuli kommentoida
suunnitelmia ja kirjoittaa lausuntoa hakemuksen tueksi. Samaan aikaan pyöri
normaalit apurahojen hakemusrumbat, joihin kirjoiteltiin väitöskirjantekijöille
suosituksia.
Graduja
jätettiin aikamoinen nippu. Niistä minun kontolleni tuli peräti seitsemän
gradun arviointi. Aikaa muutama viikko. Yhden olin lukenut etukäteen
käsikirjoitusvaiheessa, muutama viikko sitten. Eikä siinä kaikki. Valmiita
kanditöitä tuli arvioitavaksi noin kymmenen. Deadline arvioinneille kuun loppu.
Myös
graduntekijät heräsivät. Tekstejä kommentoitiin ja tekijöitä ohjailtiin
mitä ehdittiin. Siinä sivussa annettiin kokonaismerkintöjä syventävistä
opinnoista (Tarkista lomakkeet! Allekirjoita! Skannaa! Lähetä
rekisteröitäväksi!), luettiin kevääksi valmistuneita esseitä ja tarkistettiin
kirjatentti. Pitipä vielä tutustua uuteen järjestelmään, johon syötetään
työtunnit seuraavalle lukuvuodelle. Systeemistä oli tehty entistä
monimutkaisempi, mutta jonnekin ne tunnit sijoitettiin. Yhtään työtuntia ei taaskaan
allokoitu työtuntien syöttämiselle.
Soittivat
radiostakin kesken oppiainekokouksen, että tulisinko seuraavana aamuna
höpisemään. Lupasin ja menin. Puhuin muutaman minuutin, mutta järjestelyihin
meni melkein puoli päivää.
Sitten
muistin, että Temenos-lehden kirja-arviot pitää saada kielentarkistukseen.
Check! Euroopan uskontotieteen järjestön konferenssi on kesäkuussa ja
johtoryhmän jäsenenä pitäisi valmistella muutama asia konferenssiin. Ne ehtii
hoitaa loppukuusta (ja oma esitelmä tehdään vasta kesäkuussa). Ja elokuun Oslon
konferenssiin piti hoitaa matkajärjestelyt: hotelli, konferenssimaksu, lennot,
matkapyyntö – asia kunnossa. Esitelmä kirjoitetaan lomalla.
Ja
tovi meni myös siihen, että saatiin rahaa tiedekunnalta kutsua syksyllä yksi
ulkomainen tutkija vieraaksemme. Nyt alkaa käytännön järjestely. Ohjeissa
sanottiin, että ne voi tehdä esimerkiksi tutkimusavustaja. No eipä ole
sellaisia näkynyt.
Juuri
painosta ulos saatu Uskontososiologia-teos
näytti hyvältä. Mutta piti kirjoittaa myös tiedote ja miettiä kustantajan
kanssa, mihin sitä tiedotetta tuuppaisi.
Olin
suunnitellut kirjoittavani yhden kansainvälisen tutkimusartikkelin toukokuussa.
Deadline oli puolivälissä. Samana päivänä olin kokouksessa tulevan teoksen
toisen toimittajan kanssa. Kokouksen päätteeksi sanoin, etten lähetä tekstiä
tänään. Siitä on yli puolet kirjoitettu, mutta vielä tarvitaan aikaa tekstin
viimeistelyyn.
Tässä
vaiheessa ajattelin, että blogiakin pitäisi päivittää välillä jollain muulla
kuin musiikkiaiheisella jutulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti