perjantai 15. toukokuuta 2009

Suunnittelun vastaisku

Kreationismin eri versioiden ja evoluutioteorian kamppailu on vellonut erityisesti Yhdysvalloissa 1900-luvun alkupuolelta nykypäivään. Eri vaiheita on yhdistänyt muun muassa huoli ”kristillisen Amerikan” tulevaisuudesta. Kamppailu on kohdentunut pääosin kouluopetukseen ja kiistat on ratkaistu oikeussaleissa.

Älykkään suunnittelun kannalta tärkein oikeudenkäynti, Kitzmiller vastaan Dover Area School District, pidettiin vuonna 2005 Doverin alueella Pennsylvaniassa, jossa kouluopetuksen haluttiin kyseenalaistavan Darwinin oppi.

Koulussa ei pyritty poistamaan evoluutioteoria opetusta. Siellä haluttiin lukea evoluution opetuksen yhteydessä noin minuutin mittainen lausuma, jossa todettiin, että evoluutioteoriassa on aukkoja ja että kyse on teoriasta eikä faktasta. Lausumassa myös mainittiin, että on olemassa vaihtoehtoinen kirja, Of Pandas and People, johon oppilaat voivat halutessaan tutustua.

Laiskoille lukijoille aiheesta on tarjolla mielenkiintoisia dokumentteja, esimerkiksi Judgement Day: Intelligent Design on Trial ja A War on Science.

Älykkään suunnittelun (oikeudenkäynnissä koululautakunnan) tappio ei silti tarkoittanut liikkeen tai aatteen katoamista. Uusia oikeudenkäyntejä ei ole ilmaantunut lähinnä siitä syystä, että Yhdysvalloissa häviäjä maksaa molempien osapuolien kulut. Doverin tapauksessa koululautakunta meni konkurssiin. Riskit ovat liian suuret. Tällä on vaikutuksensa myös strategioiden muuttumiseen. Jos älykäs suunnittelu ei ole katoamassa, mitä tapahtuu seuraavaksi?

Koulukontekstin umpikujasta on siirrytty mielikuviin ja mediavaikuttamiseen. Tämä viimeisin vaihe kiteytyy Nathan Frankowskin ohjaamassa ja Ben Steinin isännöimässä, älykkään suunnittelun kannattajien näkökulmaan sitoutuneessa dokumenttielokuvassa Expelled: No Intelligence Allowed (2008).

Lähestymistavaltaan Expelled noudattaa Michael Moore -tyylistä propagandistista dokumenttielokuvaa. Mooren tapaan Ben Stein on kuvassa, kun hän haastattelee ja haastaa evoluutioteorian kannattajia. Molemmat käyttävät samaa tekniikkaa. He kysyvät suunnilleen saman kysymyksen useaan kertaan siinä toivossa, että haastateltavalta saataisiin lypsettyä haluttu vastaus. Tämä ei yleensä näy itse elokuvassa, mutta ideologisesti väärällä puolelle olevat ovat valittaneet tästä käytännöstä.

Dokumenttielokuvan mukaan evoluutioteorian kannattajat noudattavat likaisia menettelytapoja ja muodostavat melkeinpä salaliiton toisinajattelijoita vastaan. Siinä kerrotaan tutkijoista, joiden työsuhteita ei jatkettu tai uusittu, sillä heidät yhdistettiin älykkääseen suunnitteluun. Sen mukaan suunnitteluun myönteisesti suhtautuvien tieteellinen ura vaarantuu merkittävästi riippumatta siitä, onko älykkään suunnittelun idealla mitään vaikutusta tutkijoiden työhön. Tätä ongelmaa kehystettäessä darwinistit rinnastetaan natseihin, jotka pyrkivät kitkemään Yhdysvaltojen perusarvon, vapauden. Berliinin muurin murtumisesta tulee näin vertauskuva toiveelle vapauden diskurssin voitosta.

Sanomaltaan Expelled ei kuitenkaan jää tähän. Muutamissa kohdissa palataan kahteen uskonnollisten piirien pitkäkestoiseen huoleen. Ensimmäinen näistä on huoli uskonnon heikentymisestä evoluutioteorian vaikutuksesta. Tätä todistellaan Richard Dawkinsin lausumalla siitä, miten tiede (evoluutioteoria) sai hänet epäilemään uskoa ja teki hänestä ateistin. Toinen huoli koskee moraalia: mitä tapahtuu moraalille ilman uskontoa? Tämä on ollut kreationismille ominainen kysymys, ja se toistuu usein myös niillä kristityillä, jotka pitävät uskontoa ja evoluutioteoriaa yhteen sopivina. Nämä seikat paljastavat, ettei ongelmana ole niinkään tieteen vapaus, vaan pelko ”kristillisen Amerikan” katoamisesta.

Myös dokumenttielokuvan markkinointi paljastaa, miten huoli kasvatuksesta on edelleen älykkään suunnittelun ytimessä. Kouluja kehotettiin tuomaan luokat katsomaan elokuvaa ja kouluille tarjottiin rahaa jokaisesta katsojasta. Toinen markkinointistrategia kohdentui kristillisiin ryhmiin. Niille järjestettiin kilpailu siitä, mikä organisaatio saa rekrytoitua eniten katsojia. Palkintona viidelle suurimman joukon keränneelle annettiin tuhat dollaria.

Jos koulun opetussisältöä ei voida muuttaa, täytyy muuttaa oppilaat mielikuvien ja median avulla.

Asiaan kuuluu, että verkosta löytyy myös vastineita dokumentin väittämille, esimerkiksi Flunked: No Intelligence Applied ja katso myös expelledexposed.com.

perjantai 8. toukokuuta 2009

Teoriapeli, osa 2

Laitetaan perjantain kunniaksi vielä yksi visailu. Vastaukset ovat taas kommenteissa. Kuka kirjoitti…


1. Propaganda on demokratialle sitä, mitä pamppu on totalitaariselle valtiolle.

a) Noam Chomsky, b) Anthony Giddens, c) Roland Barthes


2. Aina täytyy antaa enemmän kuin itse saa. Tarjottavat kierrokset ovat aina edellisiä kalliimpia. Lapsuuteni Lorrainessa maalaisperheet, joiden täytyi elää äärimmäisen säästäväisesti, olivat silti valmiita ajamaan itsensä vararikkoon pyhimyspäivä, hää-, rippijuhla- ja hautajaisvieraidensa takia.

a) Mary Douglas, b) Marcel Mauss, c) Claude Lévi-Strauss


3. Ajattelusta ei tee toimintaa se, että siitä aiheutuu vaikutuksia tai että sitä voidaan soveltaa. Ajattelu toimii silloin kun se ajattelee.

a) Scott Lash, b) Theodor Adorno, c) Martin Heidegger


4. Those who risk their life most often think in terms of life, not death, not bitterness, and not morbid vanity. Resistance fighters are usually in love with life. No one was ever put in prison for powerlessness and pessimism – on the contrary!

a) Gilles Deleuze, b) Theodor Adorno, c) Paul de Man


5. Nähdäkseni täysin diskursiivinen kanta on reduktionismia ylöspäin siinä missä ekonomismi oli reduktionismia alaspäin. Reaktiossa karkeaa materialismia vastaan näyttää käyvän niin että metaforasta, jonka mukaan x toimii y:n tavoin, tulee yhtälö x=y.

a) Fredric Jameson, b) Walter Benjamin, c) Stuart Hall


6. ”Arkikieli” ei kuitenkaan ole viatonta ja neutraalia. Se on länsimaisen metafysiikan kieltä ja kantaa mukanaan huomattavan määrän ei ainoastaan kaikentyyppisiä, vaan nimenomaan toisiinsa kytkeytyviä oletuksia, jotka – ja tähän on kiinnitetty vain vähän huomiota – kytkeytyvät järjestelmäksi.

a) Herbert Marcuse, b) Jacques Derrida, c) Giorgio Agamben


7. Olenkin yhä taipuvaisempi tulkitsemaan alistettujen ryhmien tietoisuuden elvyttämisen sen ilmentymäksi, mitä jälkistrukturalistisessa kielenkäytössä kutsuttaisiin alistetuksi subjekti-efektiksi.

a) Raymond Williams, b) Gayatri Spivak, c) Paul Ricoeur


8. Cultural theory is at present behaving rather like a celibate middle-aged professor who has stumbled absent-mindedly upon sex and is frenetically making up for lost time.

a) bell hooks, b) Terry Eagleton, c) Teresa de Lauretis


9. I do not think that successful grieving implies that one has forgotten another person or that something else has come along to take its place, as if full substitutability were something for which we might strive. Perhaps, rather, one mourns when one accepts that by the loss one undergoes one will be changed, possibly for ever.

a) Judith Butler, b) Frantz Fanon, c) Hans-Georg Gadamer


10. Galilein mukaan luonnollinen maailma on kirjoitettu matemaattisella kielellä. Nykyään meille halutaan uskotella, että taloudellinen ja yhteiskunnallinen maailma voidaan asettaa yhtäläisyysmerkkeihin.

a) Jyrki Katainen, b) Jari Sarasvuo, c) Pierre Bourdieu

perjantai 1. toukokuuta 2009

AVEK 1/2009

Uusi AVEK, siis Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksen lehti, on ilmestynyt. Teemoina on uskonto, markkinat ja humala. Lehti sisältää kirjoituksia elokuvaohjaajilta, tuottajilta, kuvataiteilijoilta ja tutkijoilta.

Numero tuntuisi heijastelevan sitä yleistä trendiä, joka kertoo uskonnon olevan hieman yllättäen näkyvissä lähes kaikilla yhteiskunnan osa-aluilla – halusi sitä tai ei. Dome Karukoski aloittaa tekstinsä ”Luomiskertomus”: ”Pyydettiin kirjoittamaan essee, koska uskontoaiheisia elokuvia ei juurikaan maassamme ole tehty.” Tuo vihjaa, että tilanne tulee muuttumaan. Uskonto kiinnostaa, mutta niin kiinnostaa myös uskonnonvastaisuus.

Mukana on myös kirjoitukseni ”Markkinatalouden uskonto”. Tekstissäni yhdistän kaksi numeron teemaa, humala jäi yksityisasiaksi. Kirjoitus on hybridigenreä, sekoitus tutkimuksellista materiaalia, ajatusleikkiä ja ehkä vähän ohjelmanjulistustakin. Mainittakoon kuitenkin: otsikosta huolimatta en ajattele yksinkertaisesti, että markkinatalous on uskonto. Se käy ilmi, jos lukee tekstini.

Vanhat lehdet on saatavissa verkosta, osoitteesta http://www.kopiosto.fi/avek/. Uusi numero tulee sinne aikanaan.