Vaalit tulevat osa 2: pappeja ja äänestäjiä

Vaalikampanjat ovat vähitellen käynnistyneet. Oman ääneni kannalta uskonto ei ole merkittävä teema, mutta ammatillisesti on kiinnostavaa katsoa vaaleja uskontolinssin läpi. Aineksia tähän tarjosi Kotimaa, joka oli vaivautunut etsimään ehdokkaiden joukosta papit.

Tällä kerralla eduskuntavaaliehdokkaana on 19 pappia. Edellisellä kerralla niitä oli 31. Pudotus on merkittävä, enkä osaa edes arvailla syytä tähän.

Puoluekantoja katsomalla selviää, että kristillisdemokraatteja on kuusi, keskustalaisia kolme, sinisiä kolme, demareita ja vihreitä kaksi, kokoomuslaisia ja persuja yksi. Lisäksi mukana on yksi sitoutumaton.

Kärjistäen ja tiivistäen: eduskuntavaaliehdokkaana oleva pappi on arvokonservatiivi. On tietysti sopivaa, että kristillisdemokraatteja on eniten, mutta kiinnostavaa tässä yhtälössä on se, että kristillisdemokraattien kannatuskunta tulee vahvasti vapaista suunnista, joiden suhde emokirkkoon on ambivalentti.

Mielenkiintoista on sinisten keräämä ehdokasmäärä pappien joukosta. Kaksi heistä on tosin eläkeläisiä ja yksi istuva kansanedustaja. Tulevaisuuden puolueelta se ei vaikuta tässäkään katsannossa.

Vasemmistoliittoa ei ole edustamassa kukaan ehdokaspastori. Se sopii kuvaan: liian radikaali ja arvoliberaali puolue papeille?

Miten kansa sitten äänestää? Sen näkee pian, mutta viime eduskuntavaaleissa uskonnollisuus jakoi äänestäjiä. Kirkkoon kuulumattomien keskuudessa perussuomalaiset oli suosituin puolue, mutta tätä selittää osittain se, että perussuomalaiset oli erittäin suosittu puolue viime vaaleissa ylipäätään. Nimittäin kirkon jäsenistä persuja äänesti 18 prosenttia ja kirkkoon kuulumattomista 22 prosenttia. Ero ei ole suuri.

Suurimmat erot kirkkoon kuuluvien ja kuulumattomien välillä olivat vasemmistoliitossa, vihreissä ja keskustassa. Vasemmiston ja vihreiden osuus kirkkoon kuulumattomien joukossa on huomattavasti suurempi kuin kirkkoon kuuluvien joukossa. Keskustan kannatus on päinvastainen. Vasemmistossa prosentit olivat 16 ja 5, vihreissä 14 ja 7, keskustassa 9 ja 25 (jälkimmäinen numero on kannatus kirkkoon kuuluvien joukossa).

Kokoomuksella ja demareilla äänestäjät ovat jakautuneet melko tasaisesti. Tarkkaan ottaen: kirkkoon kuulumattomien joukossa näiden kannatus on suunnilleen sama kuin kirkkoon kuuluvien joukossa. RKP:n äänestäjäkunta on selkeästi todennäköisemmin kirkkoon kuuluvien joukkoa. Kristillisten painotusta ei tarvitse erikseen kertoa.

Kotimaan juttu:

https://www.kotimaa24.fi/artikkeli/eduskuntavaaleissa-ehdolla-olevien-pappien-maara-romahti-katso-nimet/

Vaalitutkimus: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75240

Vaalitutkimuksen pohjalta tehty juttu Kotimaahan:

https://www.kotimaa24.fi/artikkeli/perussuomalaiset-suosituin-puolue-kirkkoon-kuulumattomien-keskuudessa/