Lokakuun
lopussa juhlistettiin Eetos-yhdistyksen 15-vuotista taivalta. Ensiksi oli
vuorossa yhdessä Juno-tutkijakoulun kanssa järjestetty julkaisemiseen liittyvä
tapahtuma. Sen jälkeen Eetos tarjosi osallistujille kakkua ja kuohuvaa. Lyhyinä
ohjelmanumeroina olivat pitämäni synttäripuhe ja Jouni Teittisen alustus Eetoksen
uusimmasta julkaisusta (Anna Helteen ”Todellisuus pahoinpiteli runon”). Tässä
tekstini, jonka pohjalta puhuin, hieman soveltaen.
*
15-vuotias
ihminen vasta oppii aikuisen elämän alkeita. Humanistis-yhteiskuntatieteellistä
tiedekirjallisuutta julkaisevan ja satunnaisesti erilaisia tiede- ja
kulttuuritapahtumia järjestävän yhdistyksen ikänä se muistuttaa enemmän
keski-ikäistä aikuista, joka voi jo vähän muistella nuoruuden seikkailujaan.
Eetos-yhdistys
perustettiin vuonna 2004, jolloin myös sen ensimmäinen julkaisu näki
päivänvalon. Itse olin yksi perustajajäsenistä, jotka koostuivat pääosin mutta
ei pelkästään väitöskirjatutkijoista. Perustamiskokouksessa oli läsnä 15
ihmistä. Heistä kolme on tälläkin hetkellä yhdistyksen hallituksen jäseniä.
Muistikuvieni
mukaan yhdistys lähti liikkeelle siitä, että vakiintuneet tiedekustantajat
tuntuivat kangistuneilta omiin kaavoihinsa. Halusimme tehdä jotain itse,
omaehtoisesti. Emme koskaan ajatelleet kilpailevamme kenenkään kanssa, vaan
täyttävämme jonkun aukon teoksilla, jotka ovat sisällöllisesti kiinnostavia
ilman suurta painetta korkeisiin myyntilukuihin.
Yhdistyksen
kotipaikka on ollut aina Turku, joten on sopiva, että nytkin juhlistamme
15-vuotiasta Turun yliopistossa. Itse asiassa yhdistys sai pienen taloudellisen
tuen humanistisen tiedekunnan sisäiseltä kulttuuristen merkitysten välittymisen
tutkijakoululta, joka ei ollut varsinainen tutkijakoulu, vaan hallinnollinen
rakenne, jonka avulla tuettiin väitöskirjatutkijoiden työn etenemistä.
15-vuoden
aikana Eetos on järjestänyt erilaisia tapahtumia, mutta yhdistys tunnetaan
parhaiten vertaisarvioitujen tiedekirjojen kustantamisesta. Toistuvista
tapahtumista mainittaviin kuuluvat Eetos-illat-nimellä toimineet alustus- ja
keskustelutilaisuudet, joita järjestettiin lähinnä panimoravintola Koulussa
usean vuoden ajan sekä yhden päivän mittaiset tieteelliset kollokviot, joissa
Eetos on ollut mukana. Muista yksittäisistä tapahtumista voi nostaa esiin
Tanssiteatteri Erin kanssa järjestetyn tieteellis-taiteellisen Punakone-illan
vuonna 2011.
Aikanaan
Loki-kirjoja pyörittänyt Niko Aula totesi (jos muistiini on luottaminen), että
tiedekustantaminen ei ole ollenkaan mahdotonta, jos julkaisee kirjan tai pari
vuodessa. Hankalampaa se on heti, jos pitää myydä kirjoja niin paljon, että
siitä pitää saada elanto. Eetos on tavallaan noudattanut tätä linjaa:
julkaistaan yhdestä kolmeen nimikettä vuodessa sillä periaatteella, että myynti
kattaa kustannukset, jotta voidaan julkaista seuraava kirja.
Voittoa
tuottamattomana yhdistyksenä Eetos haluaa tiedekirjojen olevan helposti
saatavilla. Siksi ensinnäkin kirjojen hinnat pyritään pitämään mahdollisimman
alhaisina. Toiseksi kirjat pyritään myöhemmin, yleensä muutaman vuoden
viiveellä, julkaisemaan sähköisesti niin, etteivät ne maksa mitään.
Tällä
tavalla Eetos on 15-vuoden aikana julkaissut 22 kirjaa (sekä yhden yhteistyössä
Faroksen kanssa), joista kuutisen teosta on vapaasti ladattavissa yhdistyksen verkkosivuilta.
Tämä on lisännyt jo loppuunmyytyjen teosten käyttöä. Esimerkiksi Eetoksen
vuonna 2006 julkaisemaa teostani Notkea
uskonto käytettiin kurssikirjana Helsingin yliopistossa vuonna 2019 – ja
mainitaan nyt vielä, että kyse ei ollut minun opettamastani kurssista.
Ainakin
kaksi Eetos-julkaisua on ollut pääsykoekirjoina, Jukka Sihvosen Idiootti ja samurai (2009) sekä Tuomas
Martikaisen ja Marja Tiilikaisen toimittama Islam,
hallinta ja turvallisuus (2013). Olemme julkaisseet myös ainakin yhden
väitöskirjan, Kaisa Kurikan Algot Untola
ja kirjoittava kone (2013), ja kaksi juhlakirjaa, professori Jukka Sihvosen
Aivokuvia (2013) sekä Merja Polvisen
ja kumppaneiden toimittaman Mielikuvituksen
maailmat (2017), joka oli professori Bo Pettersonin juhlakirja.
Yksi
hauskahko kuriositeetti on se, että Sexhibition-erotiikkamessut myönsivät
vuonna 2008 Eetoksen julkaisemalle Pornoakatemia-teokselle
”vuoden eroottinen lataus” -palkinnon. Kiertopalkintona on massiivinen
kullanvärinen dildo, joka tosin meni teoksen toimittajalle Harri Kalhalle.
15-vuotta
on pitkä aika. Se ei olisi ollut mahdollista ilman niitä tunteja, joita ihmiset
ovat vapaaehtoisesti ja usein ilman minkäänlaista taloudellista korvausta
laittaneet yhdistyksen toimintaan. Kaikki te, läsnä olevat ja poissaolevat,
entiset ja nykyiset aktiivit, jotka olette olleet mukana tekemässä tämän
mahdolliseksi, onnitelkaa itseänne ja nauttikaa työnne tuloksista edes pienen
hetken verran. Erityiskiitoksen ansaitsee Päivi Valotie, joka on hoitanut monta
vuotta lähes kaikkia yhdistyksen käytännön asioihin liittyviä tehtäviä
taittamisesta kirjavaraston päivittämiseen, pöytäkirjoista postittamisiin ja painotalojen
kanssa asiointiin.
Jotta
yhdistys voisi jatkaa vielä seuraavatkin 15 vuotta, sen tarvitsee uudistua. Ennen
kaikkea se tarvitsee aktiivisia toimijoita, joita ei koskaan ole liikaa. Tämä
on kutsu osallistua toimintaan jatkossa, mutta nyt: Paljon onnea 15-vuotiaalle
Eetos-yhdistykselle ja pitkää ikää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti