Uskonnottomuuden tutkimus

Osallistuin äskettäin Edinburghissa paneeliin, jossa keskusteltiin uskonnottomuudesta. 

Paneelin aihe tiivistyi kysymykseen siitä, onko aiheen tutkiminen tarpeellista ja mielekästä juuri uskontotieteessä. Minun lisäksi osallistujia oli Hollannista, Yhdysvalloista ja Briteistä.

Olen seurannut läheltä viime vuosina tapahtunutta uskonnottomuuden eri muotojen tutkimuksen nousua. Vain osa aiheeseen liittyvästä työstä tehdään uskontotieteessä. En ole perusteellisesti miettinyt, miksi aihe ei sopisi uskontotieteeseen, koska en ole lukenut yhtään hyvin argumentoitua tekstiä, jossa haluttaisiin vartioida ja kaventaa oppiaineen rajoja. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että hiljaista vastarintaa esiintyy: uskontotiede tutkii uskontoa ja sillä hyvä.

Oma kantani on toisenlainen. Ajattelen, että uskontotieteilijät ovat uskonnon kategorian ja siihen liittyvien kysymysten asiantuntijoita. Tosin tätä kautta – ja tästä näkökulmasta – uskontotieteilijät ovat myös kulttuurin ja yhteiskunnan asiantuntijoita. Mutta miten voi olla uskonnon kategorian asiantuntija, jos ei ymmärrä uskonnon ja uskonnottomuuden rajanvetoja, joiden varaan yhteiskunnat organisoituvat?

Kyse ei ole siitä, että uskonto ja uskonnottomuus olisivat jotenkin selvärajaisia kategorioita, joihin ihmiset ja instituutiot voitaisiin ongelmitta luokitella. Kyse on siitä, että rajanvedot uskonnon ja ei-uskonnon välillä ovat historiallisesti muuttuvia konstruktioita, joilla on melkoisen suuri vaikutus yhteiskuntien ja yksilöiden toimintaan ja olosuhteisiin.

Itse keskustelu tuntui melko polveilevalta, mutta itseäni yllätti hieman, miten kriittisesti panelistit suhtautuivat käsitteeseen ’non-religion’. Yllätti siksi, että en tiedä jokaisen osallistujan taustoja ja sitä, mitä he assosioivat käsitteeseen. Paneelissa näiden taustojen perusteellinen purkaminen ei ollut mahdollista.

Ehkä tilanne, jossa keskustelijat eivät tunne toisiaan, ei ole paras mahdollinen lähtökohta fokusoituneelle keskustelulle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei paneeli olisi toiminut ajatusten herättäjänä. Omalta osaltani en yrittänyt rakentaa väittelyä muiden kanssa, vaan keskityin sanomaan edellä mainitut käsitykseni.

Keskustelu nauhoitettiin ja se julkaistaan Religious Studies Project -verkkosivulla myöhemmin. Tarkkaa ajankohtaa en tiedä, koska se luultavasti julkaistaan samanaikaisesti parin muun samaa aihepiiriä sivuavan haastattelun kanssa.

http://www.religiousstudiesproject.com/