Viime
vuosina räjähdysmäisesti kasvanut ateismin ja uskonnottomuuden tutkimus alkaa
vähitellen saada erilaisia ja eriytyviä linjoja. Yksi näistä on ateistisen
identiteetin tarkastelu.
Lori
Beamanin ja Steven Tomlinsin toimittama Atheist
Identities: Spaces and Social Contexts (2015) kokoaa yhteen aihetta
käsittelevää tutkimusta Kanadan, Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian osalta. Se
vahventaa käsitystä siitä, että ateistinen identiteetti saa erilaisia muotoja
kansallisista konteksteista riippuen. Jopa pitkän maantieteellisen rajan
jakavissa Pohjois-Amerikan maissa erot ovat huikeita. Ei ole liioiteltua
esittää, että kanadalaisten ateistiset identiteetit ovat muodollisesti
lähempänä brittiläisiä kuin yhdysvaltalaisia, koska uskonnon yhteiskunnallinen
asema on niissä lähempänä toisiaan.
Kun
puhutaan identiteeteistä, ei voida tyytyä yksinkertaiseen analyyttiseen
määritelmään. Sen sijaan on tarkasteltava sitä, miten ihmiset identifioivat
itseään ateisteiksi tai esimerkiksi uskonnottomiksi, millaisia sisältöjä ja
nyansseja niihin liitetään sekä millaisiin käytäntöihin identiteetti kytkeytyy.
Teoksen lähtökohtana onkin huomio siitä, että ihmisten käyttämät käsitteet ovat
monimerkityksisiä ja niitä on tutkittava sellaisina.
Ateistisia
identiteettejä tarkastellaan kolmella tasolla: sosiaaliset identiteetit,
ryhmäidentiteetit ja yksilöiden identiteetit. Ensimmäinen viittaa siihen, miten
ateismi jäsentyy osana julkista sfääriä; toinen kohdentuu ateistisiin,
humanistisiin, rationalistisiin ja vapaa-ajattelullisiin organisaatioihin ja
yhdistyksiin; kolmas keskittyy yksilöihin. Jäsennys on toimiva. Kansallisten
kontekstien merkitys ateismin jäsentymisessä näkyy kaikilla tasoilla.
Teoksessa
on 11 lukua ja toimittajien johdanto. Kirjoittajien kirjo vaihtelee
väitöskirjantekijästä emeritusprofessoriin. Sisällysluettelo löytyy täältä: http://www.springer.com/us/book/9783319096018#aboutBook
Kirja
on varsin kallis, joten siitä kiinnostuneiden kannattaa kääntyä kirjastojen
puoleen. Itse selailin sitä Ottawassa tutkijatapaamisessa ja sain
arvostelukappaleen. Molemmat toimittajat ovat tuttuja, samoin kuin lähes kaikki
muut kirjoittajat ja julkaisusarjan toimittajat. Kirjoista, joiden
tekijäkunnasta tuntee lähes kaikki, ei ole helppo kirjoittaa kriittistä arvioita.
Onneksi teos on sen verran toimiva ja tärkeä paketti ateismia tutkiville ja
siitä kiinnostuneille, että myöhemmin englanniksi julkaistavasta arviosta ei
tarvitse tehdä kielteistä.
Lieneekö
turhamaisuuttani vai ei, olisin toki toivonut, että teoksessa oltaisiin
viitattu toimittamaani Approaching
Religion (1/2012) -lehden teemanumeroon The
New Visibility of Atheism in Europe, jossa käsitellään samankaltaisia
asioita Euroopan kontekstissa. Numero oli saatavilla avoimesti verkossa jo
puoli vuotta ennen työpajaa, jonka perusteella tätä kirjaa on lähdetty
työstämään. Näin vertailua oltaisiin voitu syventää – teemanumerossa
käsitellään Isoa-Britanniaa kolmessa tai neljässä artikkelissa ja yhdessä
pohditaan Yhdysvaltojen ja pohjoismaiden yhtäläisyyksiä ja eroja. Vertailua
olisi voitu myös laajentaa, sillä teemanumerosta löytyy yksittäisiin Euroopan
maihin keskittyviä artikkeleita (Suomi, Ruotsi, Saksa, Venäjä). Tai no joo,
teoksesta löytyy yksi viite teemanumeroon, mutta mahdollisuutta vertailuun ei
ole hyödynnetty. Teemanumero löytyy täältä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti