Ylen
verkkosivuilla tuli vastaan samana päivänä kaksi uutisjuttua, jotka molemmat
kertovat jotain tutkijoista ja tutkijuudesta julkisessa keskustelussa ja
mediassa.
Ensimmäinen
tapaus: pääministeri Alexander Stubb kertoo jälleen kerran Nato-kannastaan
jutussa, jossa hän toteaa seuraavasti: ”Itse kuuntelen huomattavasti mieluummin
ulkoministeriön diplomaattia kuin jotain päivystävää dosenttia.”
”Päivystävä
dosentti” on eräänlainen yleinen vitsi, mutta se kertoo myös jotain Stubbista,
siitä, mitä ääniä hän arvostaa ja haluaa kuunnella. Tutkittua tietoa – ei
kiitos.
Toinen
tapaus: Yle Satakunnan toimittaja Päivi Meritähti tekee jutun siitä, miten
kuukierto saattaa vaikuttaa viljelyyn. ”Kainalojutussa” todetaan, ettei kuun
vaikutuksille ole tieteellisiä todisteita, mutta ingressissä todetaan, että ”Vanhan perinteen noudattajia löytyy useita ja
he ovat löytäneet nousevan kuun vaikutukselle jopa tieteellisiä perusteluja.
Niiden mukaan juuri tällä hetkellä on paras aika laittaa kasvit kasvamaan.”
Mielestäni on ihan kiinnostavaa tehdä juttuja
uskomuksista, joihin jotkut kertomansa mukaan perustavat toimintansa. Tällaisen
henkilön sanomisten pukeminen kvasitieteelliseen kaapuun on kuitenkin osoitus
huonosta työstä. Kaikkein pahinta jutussa on, että kuun kierrosta innostunutta
Anne Pöyhöstä kutsutaan ”kansanperinteen tutkijaksi”, joka kuitenkin puhuu
jutussa luonnontieteen kaltaista kieltä magneettikentistä.
Ei ole ihme, jos tutkijoiden ja tutkijuuden
maine kärsii, jos toimittajat käyttävät kenestä tahansa tutkijan nimikettä.
Onneksi nämä tapaukset eivät ole aivan kaikkien poliitikkojen ja toimittajien
käsityksiä.
Stubb päivystävistä dosenteista: http://yle.fi/uutiset/stubb_nato-paatos_on_poliittinen_virkamiesten_puheenvuoro_tervetullut/7502056
Tervemenoa
”kansanperinteen tutkijan” kuusivustolle: http://www.ylakuu.com/suomi/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti