Vähän
aikaa sitten julkaisin lyhyen blogikirjoituksen The Critical Religion Associationin sivuilla. Siinä pyrin
havainnollistamaan esimerkin kera, että sen tutkiminen, mitä ”uskonnon”
kategorialla tehdään nyky-yhteiskunnan eri instituutioissa, on keskeinen
osa uskonnon tieteellistä tutkimusta. Samoin se on yksi tapa osoittaa uskontotieteen
yhteiskunnallinen relevanssi tavalla, joka on elimellisesti sidoksissa
tutkimukseen. Näin myös minut laitettiin ”virallisesti” osaksi verkostoa, jonka
sivuille lisättiin lyhyt kuvaus tutkimusprofiilistani.
Uskonnon
kriittinen tutkijaverkosto kuvaa tehtäväkseen tutkia ”uskontoa” osoittaakseen,
miten avoin uusille tulkinnoille ja uusille käsitteellistyksille uskonnon
kategoria on nykypäivän intellektuaalisissa keskusteluissa, yhteiskunnassa ja
kulttuurissa. Lisäksi se pyrkii tekemään tämän tavalla, joka tunnistaa
käyttämämme kielen rajoitteet niin, että voisimme myös päästä yli rajoittavista
termeistä ja käsitteistä.
Tästä
kuvauksesta ensimmäinen osa on se, jonka allekirjoitan varauksetta: olen itse
kiinnostunut pohtimaan, miten ”uskonnon” kategorialla operoidaan yhteiskunnan
eri osa-alueilla. Toinen osa on epäselvempi: se ehdottaa, että uskonnon
käsitteestä pitäisi päästä yli, mutta ei täsmennä, mitä se konkreettisesti tarkoittaisi.
Tähän kuitenkin perustuu verkoston halu nähdä itsensä radikaalina toimijana.
Itselleni verkosto on ensisijaisesti yksi tapa pitää yhteyttä joihinkin
kiinnostaviin tutkijoihin.
Vaikka
olen vasta nyt näkyvillä verkoston nettisivulla, olen osallistunut sen
toimintaan alusta asti. Vuoden 2008 alussa kävin Stirlingissä, Skotlannissa,
verkoston varsinaista perustamista edeltävässä seminaarissa. Osallistuin
hulppeissa British Academyn tiloissa Lontoossa saman porukan järjestämään
tapahtumaan vuoden 2010 alussa. Myöhemmin kirjoitin (vielä julkaisua odottavan)
artikkelin kirjaan, jota verkoston perustajat toimittavat. Toissa vuonna, kun
olin Edinburghissa vierailevana tutkijana, sain kutsun myös Stirlingiin, jossa
esitelmöin muutamille tämän verkoston organisoijille. Tänä keväänä vierailin
Uppsalassa, jossa järjestettiin verkoston tutkijatapaaminen.
Blogin
seuraaminen on yksi tapa pysyä kärryillä verkostoon kuuluvien ajatuksista ja
varsinkin väitöskirjantekijät ovat olleet aktiivisia kirjoittamaan. Tosin se
tarjoaa vain pieniä räpsyjä siitä perustavammasta työstä, jota erityisesti
verkoston alkuun saattajat (esim. Timothy Fitzgerald) ovat tehneet. Se, että
verkoston sivuille lisätään vain blogiin kirjoittaneiden profiilit sitouttaa
ihmiset osallistumaan myös blogitekstien tuottamiseen, mutta samalla se kätkee
sen tosiasian, että verkosto on käytännössä huomattavasti laajempi kuin mitä
verkkosivun tutkijalistaus antaa ymmärtää.
Vaikka
on hyödyllistä olla selkeärajaisten tutkimuskohteiden mukaan rajattujen
verkostojen toiminnassa mukana – itselleni tällainen on ollut uskonnottomuuden,
sekularismin ja ateismin tutkimukseen keskittyvä Nonreligion and Secularity Research Network – tässä esitellyssä
verkostossa on mielestäni jotain ekstraa: verkoston toiminnassa pääsee
tutustumaan eri alueisiin, kulttuureihin, traditioihin ja yhteiskunnallisiin instituutioihin,
joiden tarkastelua ei yhdistä yksi perinne tai katsomus, vaan kysymykset, joita
niille esitetään.
Verkoston
verkkosivu:
Blogitekstini:
Tutkimusprofiilini
verkoston sivulla:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti